Ravinto- ja terveysaiheisia tutkimuksia on tehty aikojen alusta asti. Nykyään niitä putkahtelee kasvavaa tahtia. Tutkimusmetodeja on lukuisia. Toiset niistä ovat luotettavampia kuin toiset.
Kaksoissokkotutkimukset ovat tutkimusten aatelia. Niissä sekä tutkittavat että tutkijat eivät tiedä, mitä lääkettä, hoitomuotoa, ravintolisää, ruoka-ainetta, tms. käytetään. Näissä tutkimuksissa on tärkeää, että tutkittavat ryhmät on jaettu mahdollisimman yhdenmukaisesti ja muuttuvana tekijänä on ainoastaan tutkittava aine. Sanomattakin selvää on, että ravitsemuksesta tällaisia luotettavia tutkimuksia on lähes mahdotonta toteuttaa — tai tällaisia tutkimuksia ei haluta toteuttaa.
Varmaan moni onkin tietoinen, että ruoka- ja lääketeollisuus rahoittaa erilaisia tutkimuksia ja usein tulokset pönkittävät sellaisia tuloksia, joista teollisuus voi hyötyä rahallisesti. Vanha virsi “Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat” pitää paikkansa.
Luotettavimmat tutkimukset löytyvätkin usein itsenäisiltä tutkijoilta ja tahoilta, jotka eivät saa rahoitusta teollisuudelta. Tällaisia tutkimuksia on kuitenkin valitettavan vähän, koska tutkiminen maksaa rutkasti, eikä pienillä toimijoilla ole laittaa sellaisia summia tutkimukseen kuin jättifirmoilla.
Alle olemme koonneet muutamia hyvin toteutettuja ja luotettavia tutkimuksia ravitsemuksesta ja terveydestä eri aiheryhmittäin.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.
Phillips, M.C.L., Deprez, L.M., Mortimer, G.M.N. et al. Randomized crossover trial of a modified ketogenic diet in Alzheimer’s disease. Alz Res Therapy 13, 2021, 51. https://doi.org/10.1186/s13195-021-00783-x
Huntriss, R., Campbell, M. & Bedwell, C. The interpretation and effect of a low-carbohydrate diet in the management of type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Eur J Clin Nutr 72, 2018: p. 311—325. https://doi.org/10.1038/s41430-017-0019-4
Mielenterveysongelmat
Ketogeenisella ruokavaliolla voi olla terapeuttinen vaikutus skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, autismikirjon häiriöihin, ahmimishäiriöön, vakavaan masennushäiriöön, tarkkaavaisuus-hyperaktiivisuushäiriöön ja ahdistuneisuuteen.
Monen neurologisen sairauden — kuten epilepsian ja mielisairauksien — taustalla on todettu olevan neljää erityyppistä toimintahäiriötä: glukoosin toimimattomuus, välittäjäaineiden epätasapaino, oksidatiivinen stressi (eli hapetusstressi) ja tulehdus. Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan parantaa glukoosiaineenvaihduntaa, palauttaa välittäjäaineiden tasapaino ja vähentää oksidatiivista stressiä sekä tulehdusta. Näin ketoruokavalio auttaa mielen ongelmista kärsiviä monin eri tavoin.
Norwitz NG, Dalai SS, Palmer CM. Ketogenic diet as a metabolic treatment for mental illness. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes. 2020 Oct;27(5): p.269-274. doi: 10.1097/MED.0000000000000564. PMID: 32773571
Luukkonen PK, Dufour S, Lyu K, Zhang XM, Hakkarainen A, Lehtimäki TE, Cline GW, Petersen KF, Shulman GI, Yki-Järvinen H. Effect of a ketogenic diet on hepatic steatosis and hepatic mitochondrial metabolism in nonalcoholic fatty liver disease. Proc Natl Acad Sci U S A. 2020 Mar 31;117(13): p.7347-7354.
doi: 10.1073/pnas.1922344117. Epub 2020 Mar 16. PMID: 32179679; PMCID: PMC7132133.
Volek, J.S., et al., Carbohydrate restriction has a more favorable impact on the metabolic syndrome than a low fat diet. Lipids, 2009, 44(4): p.297—309.
Ketogeenisella ruokavaliolla voi olla terapeuttinen vaikutus skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, autismikirjon häiriöihin, ahmimishäiriöön, vakavaan masennushäiriöön, tarkkaavaisuus-hyperaktiivisuushäiriöön ja ahdistuneisuuteen.
Monen neurologisen sairauden — kuten epilepsian ja mielisairauksien — taustalla on todettu olevan neljää erityyppistä toimintahäiriötä: glukoosin toimimattomuus, välittäjäaineiden epätasapaino, oksidatiivinen stressi (eli hapetusstressi) ja tulehdus. Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan parantaa glukoosiaineenvaihduntaa, palauttaa välittäjäaineiden tasapaino ja vähentää oksidatiivista stressiä sekä tulehdusta. Näin ketoruokavalio auttaa mielen ongelmista kärsiviä monin eri tavoin.
Moni kärsii tietämättään insuliiniresistenssistä, joka tekee rasvanpoltosta mahdotonta. Ketohyllyn tuotteet auttavat sinua vähentämään radikaalisti sokeria, jotta voit vihdoin saada tuloksia!
COPYRIGHT 2022 © KETO – SO SIMPLE OY |
Y-TUNNUS 3102229-6
